Minulla ja tyttärellä on uusi yhteinen harrastus. Kun pikkuveli on laitettu päiväunille, kaivamme kaapista kankaat ja alamme suunnitella, mitkä niistä sopisivat yhteen mekoksi. Minä esittelen vaihtoehtoja ja tytär toivomuksia. Makumme ovat kohdanneet yllättävän hyvin, ja mekkotehdas on saatu pystyyn. Samalla olen vihdoin päässyt äitiydessä siihen vaiheeseen, mitä olen odottanut: ompelemaan tyttärelleni kesämekkoja kukkakankaista. Toivottavasti ehdin ommella niitä vielä paljon ennen lapsukaisen maun muuttumista. Kukapa nyt oikeastaan tarvitsisi kukkamekkoja, mutta toisaalta kuinka tylsää elämä olisikaan ilman niitä.

Kun kankaat on saatu valittua, alkaa varsinainen ompeleminen. Paitsi päiväuniaikaan, ompeleminen onnistuu nykyisin joskus myös pienemmän hereillä ollessa. Tämäkin on taas yksi merkki siitä, että meidän lapset ovat jo vähän isompia, nimittäin aika usein käy niin, että kaksikko leikkii ihan nätisti keskenään vartin tai puolisen tuntia. Aika on toki lyhyt, mutta vartissakin ompelee jo muutaman sauman, ja pieni pala kerrallaan mekko tulee valmiiksi.

Tämä mekko syntyi kirjan Juju – Erilainen lastenvaatekirja kaavoilla. Kyseessä on ohje nimeltä linnanneitomekko, mutta lopputulos näyttää aika erilaiselta kuin kirjassa, koska valitsimme valkoisen kankaan sijaan kahta erilaista kukkakangasta ja koska lisäsimme helmaan pitsiä. Ohje oli superhelppo, joten tätä voi hyvin suositella aloittelijallekin.

On hauskaa, että tytär alkaa pikkuhiljaa kiinnostua samoista asioista kuin minäkin. Toki hän on aiemminkin halunnut auttaa tämäntyylisissä tehtävissä, mutta nyt alkaa todella tuntua, että yhteisestä tekemisestä tuleekin jotain. Homma ei enää päädy joko riitaan, koska hän ei saa tehdä kaikkea mitä haluaa, tai äidin hermojen kiristymiseen, koska työ hoituu miten sattuu.

Meillä on muuten tyttären kanssa toinenkin yhteinen kädentaitoprojekti meneillään, nimittäin leikkimökin kalusteiden tuunaus. Mutta siitä lisää joskus toiste!

Ps. Asensin tuohon blogini vasempaan laitaan somepainikkeet, joiden avulla voit jakaa blogistani haluamasi artikkelin Facebookissa tai muissa sosiaalisen median kanavissa. Blogissani on ollut vastaavat painikkeet jo ennenkin aina jokaisen postauksen lopussa, mutta teeman ulkoasusta johtuen ne ovat olleet melko pienet ja huomaamattomat. Ajattelinkin, että lukijaa palvellakseni kokeilen vähän näkyvämpiä painikkeita vanhojen lisäksi. Jos siis tykkäät jostakin postauksestani, teet minut superonnelliseksi, jos jaat sen myös ystävillesi!