Rakkaudenosoitus traktoreille

Vanha traktori

Meidän tai oikeastaan isäni vanha traktori on taas saatu korjattua käyttökuntoon. Tämä on juhlan aihe, koska se tarkoittaa, että pian päästään siirtämään pihasta kiviä, ja kaadettujen puiden runkoja ja oksiakin on jo raahattu ahkerasti pois pellolta ja nurmikolta. Jos siis hiljattain purnasin, miksei mistään tule valmista, ollaan nyt tiettyjen asioiden suhteen taas paljon lähempänä määränpäätä.

Traktori onkin vallan mainio kapine olla olemassa täällä maalla. En ehkä joskus kymmenen vuotta sitten olisi tullut ajatelleeksi, miten moneen asiaan tulisin vielä kaipaamaan traktoria, mutta nyt taas keksin sille käyttötarkoituksia tuosta vaan. Suurten esineiden siirtely juontokouran avulla tulikin jo mainittua, mutta myös talviaikaan traktori on kätevä peli. Naapuri auraa tiemme lumesta, mutta omakaan traktori ei ole pahitteeksi, koska aika usein tiestä on tukossa vain meidän pihatienpätkämme peltoaukean keskellä, eikä sitä varten viitsisi aina naapuria pyytää hätiin. Traktori pyydetään apuun myös silloin, kun auto luisuu liukkaalta tieltä ojaan. Tästä on valitettavasti kokemusta viime talvelta.

Massey Fergusonin logo

Aika usein olisi myös mielessä jotain niin isoa ja painavaa ostettavaa, että sen kotiin hakemiseen tarvittaisiin traktori ja peräkärryt. Viimeksi tällainen ostos oli multakuorma, johon kyllä silloin lainattiin veljen traktoria ja peräkärryä.

Nuoruudestani muistan, että traktori oli myös tärkeä kulkupeli monelle. Yläasteen pihan parkkipaikka täyttyi traktoreista, kun maatalojen teinit huristelivat paikalle. Olihan traktorilla ajaminen varmasti mukavampaa kuin mopoilu, jossa jäätyivät silmäripset poskiin kiinni. Veikkaan, että traktori toisensa jälkeen parkissa koulun pihalla ei ole kovin tuttu näky jossakin Espoon tienoilla.

Vanha traktori

Ensimmäisistä traktorikokemuksistani en muista mitään, mutta huhujen mukaan olen nukkunut jopa päiväunia traktorin hytissä. Tiedä sitten, miten kuoppaista kyytiä sekin on ollut, mutta ilmeisesti meillä oli lapsina tapana roikkua isän kyydissä peltotöissä. Omat lapseni sen sijaan eivät ole vielä kovin paljon uskaltautuneet traktorin kyytiin. Esikoinen on ollut isänsä kanssa traktorikuskina kerran, mutta pienempi vasta osoittelee traktoreita innostuneena kauempaa. Kevät onkin mukavaa aikaa traktoreista kiinnostuneille pikkulapsille, koska isoja koneita voi bongata vähän joka puolella. Itse kyllä saatan joskus pelästyä, kun kapealla kotitiellä tuleekin traktori mutkan takaa vastaan. Isommilla teillä taas hivenen turhauttaa, kun traktorit aiheuttavat liikenneruuhkaa, varsinkin jos kuskilla ei ole aikomustakaan väistää.

Olen tosi onnellinen, että meillä on käytössämme tämä vuoden 1971 Massikka eli Massey Ferguson. Ainoa huono puoli on, että isäni taitaa olla ainoa, joka osaa korjata sitä. Itse en, häpeällistä kyllä, varsinaisesti osaa edes ajaa traktoria. Tuskinpa se vaikeaa olisi näin ajokortin omaavalle, mutta eipä ole koskaan tullut opeteltua. Siinäpä ehkä haastetta tälle tai tuleville kesille!

Lue lisää

2 comments

  1. Oih, traktorihan on ihan luksusta :). Mieheni jatkuvasti haaveilee sellaisesta, koska kyllä sillä niin nopeuttaisi monia asioita ja osaan juttuja sehän olisi ihan välttämättömyys. Vaan eipä taida sellaista meidän saarelle koskaan saada… ;).

    1. Kyllä, ja traktorit kun sattuvat myös olemaan aika kalliita, ainakin uudemmat, niin olemme tosi onnekkaita kun saamme käyttää tätä vanhaa menopeliä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share