Hus, peurat pois puutarhasta!

Kaksi valkohäntäpeuraa

Kun muutimme maalle, pidin peuroja aluksi söpöinä ja liikuttavina: pitkäkoivet hiipivät iltaisin hiljaa puutarhaan ja kävivät rouskuttamassa omenoita puun alta. Olin haltioissani.

Peurat pysyivät arkoina vieraina siihen asti, kunnes jouduimme pari vuotta sitten kesällä luopumaan koirastamme. Ilmeisesti koira oli pelottanut peuroja, sillä sen poismenon jälkeen peuroja ei tunnu pidättelevän enää mikään. Ne syövät röyhkeästi kaiken, mikä näyttää ihmisen erikseen istuttamalta tai kylvämältä. Viimeinen pisara oli, kun ne viime kesänä pistelivät parempiin suihin uuteen kukkapenkkiin istutetut,  koko kesän huolella vaalitut perennan taimet. Kaikki kasvilajit niille eivät tosin kelvanneet, mutta varsinkin kuunliljat saivat osakseen perusteellisen parturoinnin.

Valkohäntäpeura

Nyt peurat tuntuvat pitävän pihaa omana ruokakomeronaan. Edes ihmisen läsnäolo puutarhassa ei merkittävästi pelota niitä. Aina kun näen peuran pihalla, juoksen ulos ja hurjaa hirviötä esittäen huudan, heilutan käsiäni ja juoksen peuroja kohti. Kyllä ne meuhkaamisellani lähtevätkin, mutta saattavat pysähtyä pienen juoksuspurtin jälkeen katsomaan, joko uskaltaisi palata.

Kamelin selkä on siis katkennut, ja peuroja vastaan on julistettu sota. Kasvimaan ympärille rakennamme suosiolla aidan, mutta koko piha tuntuu liian suurelta aidattavaksi. Kokosin siis yhteen löytämiäni vinkkejä, joiden avulla peuroja voi ehkä pitää loitommalla. Osaa olen jo kokeillut, osa tulee käyttöön vasta tänä kesänä. Katsotaan miten muijan käy ja kumpi voittaa, minä vai peurat.

Kaksi valkohäntäpeuraa

Karkota hajuilla

Monet hajut tuntuvat kuulemma peurojen nenään pahalta ja saattavat karkottaa ahmatit paremmille nassutusmaille.

  • Silppua tuomen oksia kukkapenkkiin.
  • Suihkuta vanhoja hajuvesiä puutarhaan.
  • Istuta kukkapenkkiin valkosipulia tai voimakastuoksuisia yrttejä.
  • Parturikäynnin jälkeen ota talteen hiuksesi ja laita niitä puutarhaan peurojen kulkureiteille. (Itse kokeilin tätä keinoa, mutta linnut ja tuuli veivät hiukset mennessään ennen kuin ehdin havaita mitään vaikutusta peurojen kulkemisessa.)
  • Kaupasta saa tuoksuun perustuvia karkotteita, joiden pitäisi karkottaa peuroja. Itse kokeilin Nassut pois -tuoksupalloa, mutta en voi kehua sitä kovin toimivaksi. Peura söi lehtikaalit suoraan tuoksupallon alta.

Näkyvät ja kuuluvat pelottimet

Samalla tavoin kuin lintuja pelotetaan linnunpelättimillä, peurojakin voi yrittää karkottaa pelottavilla välkkyvillä esineillä tai äänillä.

  • Monilla tienvarsilla käytetään nykyään keltaista muovinauhaa, jonka vaikutuksen käsittääkseni on tarkoitus olla optinen eli peura ei uskalla tai halua tulla nauhan yli. Olenkin ajatellut kokeilla nauhaa myös tontin laidalle.
  • Mikään ei estä kokeilemasta muitakin välkkyviä juttuja puutarhassa peuranpelättiminä, mutta veikkaan kyllä, että peura tottuisi nopeasti vaikkapa cd-levyihin oksilla.
  • Perheessämme ei ole metsästäjiä, mutta olemme yrittäneet keksiä keinoja saada aikaan metsästystä vastaavaa paukahtelua. Suunnitelma on kuitenkin vielä vaiheessa.

Valkohäntäpeura

Panosta lajeihin, joista peurat eivät tykkää

Masentavaa kyllä, peurat tuntuvat olevan melkein kaikkiruokaisia, joten pelkästään peuravarmoja kasveja tavoitellessa puutarha typistyy aika ankeaksi. Netistä löytyy kuitenkin erilaisia listoja peurojen inhokkikasveista googlaamalla esimerkiksi deer-proof plants tai deer-resistant plants. Englanninkielisissä listoissa on tosin se vika, että mainitut kasvit eivät välttämättä menesty Suomessa. Omassa kukkapenkissäni huomasin, että peurat jättivät keltapäivänliljat ja syysleimut rauhaan, kun taas kuulemma tulppaanit ovat niiden suurta herkkua. Yleisesti ottaen myrkylliset ja piikikkäät kasvit kiinnostavat peuroja kaiketi vähiten. Myöskään narsissit eivät kuulu peurojen ruokalistalle.

Muut kikat?

Onko sinulla tiedossasi muita keinoja? Entä tiedätkö, mitä kasveja peurat eivät ainakaan vaivaudu syömään? Olen tosi iloinen, jos viitsit kertoa vinkkisi minulle. Ei huvittaisi menettää enää yhtään rakkaudella hoidettua kasviani peuroille!

Lue lisää

40 comments

  1. Sama ongelma peurat syö melkein kaiken. Viime keväänä laitettin keltainen nauha koko tontin ympäri toimi hyvin muutaman kuukausen mutta sitten tottuisvat ja tulivat yli tai rikkoivat. Huomannut sen kun siskon koira hoidossa niin pysyvät loitolla mutta koiraa en voi hankkia ainaskaan vielä. Nassu pois ei toimi kirsikkapuussa oli ja se oksa säilyi missä se oli kiinni kaikki muut söi. Luvattu 20 neliömetrin vaikutusalue ei. Unikot jätää rauhaan mutta viime kesänä söi jo kärhön nuput mitkä on saanut olla ennen rauhassa. Suunnittelen laittaisko paimenpoika jutun tontin ympäri mut toimiiko se sitä en tiedä voi olla et hyppivät yli.

    1. Minullakin on sellainen tunne, että mikään konsti ei varmaan toimi ikuisesti, ainakaan nämä pelottimet, koska peurat ovat fiksuja eläimiä ja tottuvat. Paimenpoikaa minäkin olen miettinyt, mutta samat epäilyt, että hyppivätkö ne yli.

    2. Hei,
      kiitos tästä kirjoituksesta, joka vahvisti epäilyni. Peurat ovat käyneet popsimassa mahtavat tulppaanin alut. Odotin innolla niiden kukintaa, istutin nimittäin 120 kpl sipuleita viime syksynä, melkoinen urakka. Minttu ei niille ole kelvannut eikä narsissit. Harmittaa vietävästi. Kukkien piti olla kaksivärisiä vaalenpuna-keltaisia, tosi kauniita kuvassa. Toivottavasti aiheuttivat ilmavaivoja peuroille

  2. Hyvin olet päässyt kuvaamaan peurojen ihmetteleviä katseita. Pelottimet eivät ainakaan meillä ole auttaneet kuin hetken. Paimenpoika hyvin laitettuna varmaan toimii. Meillä kokeiltiin sitä. Maasto on kumpuileva ja siihen jäi notkelmien kohdalle langan alle aikapaljon tilaa. Alkukesästä peurat pysyivät poissa, mutta sitten syyspuolella kun vasat kasvoivat, ne pienempänä menivät sutjakasti. Langan alta. Kovin Alaskaan ei kannata lankaa laittaa, koska ne voivat hypätä yli. Olisiko kaksi lankaa sopiva. Meillä kokeilu jäi yhteen vuoteen, olis pitänyt ostaa oikein sähköaitaseipäitä ym.

  3. Toissa talvena tein virheen syöttää söpöjä peuroja meidän alapihalla. Ne tietenkin kiittivät kauniisti kesällä syöden isot kuunliljapehkoni ja paristasadasta ruususta nuput,
    . Jos jotenkin ihmeen kaupalla ruusu aukesi sai se olla rauhassa.
    Viime talvena viisatuin ja ajoin pihalle tulleet peurat pois, ja koko kevät ja alkukesä on selvitty hienosti, edes näkemättä peura ystäviä.
    Nyt siihen tuli muutos. Tänään olessani kaupassa oli peura (tai monta) tullut ja syönyt isoon kuunliljapekooni ison loven ja olipa tullut talon vieressä olevalle pihalle ja ruusunuput olivat kadonneet enkin päästä.
    Kun kerran kysyin vanhalta puutarhurilta miten ne pitäisin pois antoi hän vinkin:”Pidä olutkekkerit!” Hän kertoi jo poikasena ollessaan oli naapurustosta syöty kaikki kaikkien puutarhasta, paitsi erään vanhahkon mummelin, jonka piha rehoitti kukkaloistollaan. Kun häneltä kysyttiin, miten tämä on mahdollista, oli hän vastannut:”Minä pissin pottaan” Tämä oli sitten viety tontin rajoille. Peura on kuulema reviirieläin, eikä tule toisen reviirille.
    Tiedä häntä. Meillä on kyllä pikkuinen koira. Ei se niitä nöytä häiritsevän. Kyllä harmittaa!

    1. Kuunliljat tuntuu olevan peurojen herkkua, meilläkin ne menevät ensimmäisinä. Tuota pissihommaakin on kokeiltu, mutta tulokset eivät kyllä ole olleet mitenkään mullistavia…

  4. Meillä peurat käyvät öiseen aikaan jopa kuistin kukkalaatikoista syömässä, orvokkeja, krassia, kultatyräkkiä vaikka oli kasteltu laimennetulla pissalla.
    Piha-alueen pallotuijat on syöty samoin pienet lehtipuiden taimet. Kesäkukista ovat jättäneet samettikukat vain rauhaan.
    Viime vuonna söivät kukkalaatikon kaikki kehäkukkien kukat. Niin ja jopa pelargoniatkin maistuvat. Tuntuu siltä, että haluavat vaihtelua ruokavalioonsa ja ovat valmiita maistelemaan kaikkia erikoisuuksia. Kaikenlaisia karkoituskeinoja on koetettu, miehen partakarvoja on ripoteltu ja lasten uimaleluja jätetty pelotteeksi. Ensi vuonna taidan istuttaa vain samettikukkia.

    1. Peurat ovat kyllä masentavia, juuri siksi kun ei ole olemassa mitään täysin peuravarmaa kasvia. Aitaa harkitessa…

  5. juu aita voisi olla paikallaan, mieheni ehdotti liiketunnistimilla varustettua pihavaloa. Jotain tarttis tehdä:)

    1. Samat ongelmat on meillä mökillä. Kaikki ihmisen istuttama kelpaa niille. Parhaimmillaan on ollut viisi peuraa puolen hehtaarin tontilla. Valkohäntäkauriita ei pidättele mikään muu kuin kaksi metriä korkea aita. Puolitoistametrisestä menee rohkeimmat ja isoimmat yksilöt kepeästi yli, jos haluaa. Aidan pitää olla teräsverkkoaitaa eli semmoista hirviaitatyyppistä. Naru- ja rimavirityksistä ne menee alta tai läpi.

      Mitkään karkottimet ei toimi. Esim. liiketunnistimella toimiva kohtuullisen voimakas valonheitinkään ei pelota vaan näyttäisivät tykkäävän valosta. Silloin kun näkee syödä ja kulkea paremmin. Kun joku toisi markkinoille kohtuuhintaisen kävelevän robotin, jolle saisi haravan käteen, niin voisi jopa toimia. Sitä saa varmaan odotella vielä vuosia ; )

      Liekassa olevaan koiraankin ne tottuvat, joten se toimii vain pienellä tontilla. Nimittäin koiraahan ei voi vapaana pitää, kun se voisi vahingoittaa noita kauniita eläimiä, jos lähtee ajamaan.

      1. Odotan tosiaan, että joku toisi markkinoille jonkinlaisen toimivan karkotteen peuroille. Tuntuu vaan turhauttavalta, ettei muka mitään konstia olisi olemassa.

      2. Mites olis liiketunnistimet, joista tulis herätys robottiruohonleikkurille, joka ajelis pitkin puutarhan polkuja, vaikka ilman terää. Siihen voisi kiinnittää vaikka pienen cd-levy/ jouluvalo joulukuusen. Toimisikohan pelotteena?🤔

    2. tuli kokeiltua liiktunnistinvaloa: valot vaan alkoi mökin nurkalla vilkkumaan, mutta ei se peuroja poistanut… 🙁

  6. Peuran ruokintaa harrastettu myös täällä vastentahtoisesti jo useamman kesän. Pari viikkoa sitten kaivoin maksaruohon nysän penkistä ylös, kun tuntui että houkuttaa peuroja ihan eritoten -samoin kuin nuo mainitut kuunliljat. Vain muratti ja saniaiset tuntuvat olevan sellaiset, että jättävät rauhaan. Kiva kun vinkkasitte, ettei ne nassut pois-pallotkaan toimi, niin en turhaan osta…

    1. Kiitos itsellesi vinkistä, että maksaruohot houkuttaa peuroja. Harmi sinänsä, koska olin juuri suunnitellut istuttavani yhteen penkkiin maksaruohoja…

  7. Tenholassa peurat eivät ole koskeneet samettikukkiin eikä vuorenkilpiin.Kaikki muu istutettu on kelvannut. Esim. myös koivuangervo-pensaat.

    1. Meilläkin samettikukat ovat jääneet syömättä. Kiitos vinkistä vuorenkilven suhteen, olenkin juuri haaveillut hankkivani sitä puutarhaani 🙂

      1. Sorry, mutta pakko kertoa. Viime keväänä oli koko vuorenkilpipenkki kaluttu lehdistä paljaaksi. Peitin juurakot mullalla ja nyt penkki on kyllä taas vihreä. Mutta kuinka kauan? Viime yönä on syöty pinaatit, lehtimangoldit ja syysmaksaruohojen kaikki nuput. 🙁
        Curry-yrtti, persilja, mäkimeirami, minttu ja rakuuna tallella. Samoin vielä syysasterikasvusto. Miten aitaisin!?

        Kaikki angervot (töyhtö-, ruusu-, keiju-, valkoinen pensas-) viinimarjat, mirrinminttu, törmänkukat ja pienet jo kukkivat maksaruohot sekä syyshoretensiat ovat myös tähän asti säästyneet. Samoin pensasruusut, katajat ja vuorimännyt. Keväällä syötiin jasmiinin ja sireenin versot, samoin latvat köynnöshortensioista, jotka vielä nuoria. Myös timanttituijia on joku syönyt, kauriit, peurat, rusakot?

    2. Hei,

      Talven aikana peurat mylläsivät pitkän ja hyvin voineen vuorenkilpipenkin ”tuusannuuskaksi! Lehdet on suureksi osaksi purtu poikki.

      1. Onpa kurjaa 🙁 Meillä ei ole talven aikana peuroja näkynyt, mutta nyt taas kevään koittaessa niitä alkaa näkyä pelloilla. Sieltä vaan kurkkivat, että milloin voi tulla aterialle meidän pihaan 😀

    1. Taitaa olla niin, että peurat syövät yhdellä yhtä ja toisella toista, eli mikään kasvi ei ole täysin turvassa 🙁

  8. Onko kukaan keksinyt liiketunnistimella toimivaa ääniefektiä? Valo ei auta mutta säikäyttäminen voisi auttaa. 12V toimisen liiketunnistimen saa noin 15 eurolla.

    1. En tiedä, onko kukaan keksinyt, mutta hyvä idea! Voisi toimia, varsinkin jos ääni ei olisi aina sama vaan sitä voisi vaihdella. Tuntuu, että peurat tottuu kyllä ajan kanssa mihin vain karkotteeseen.

  9. Ikävintä on kun mansikat ja herneet maistuvat. Kuunliljoja on pihalla useammassa paikassa, osa säästyy. Laitoin juuri voimakkaasti miesten partavedellä tuoksutetun hupparin kepin nokkaan. Cd-levyt roikkuneet jo, mutta illalla kun aurinko ei paista eikä tuule niin ei varmasti minkäänlaista pelottavaa vaikutusta. Mietinnässä radio ja peili, mutta siitä saattaa aiheutua metsäpalo kun aurinko asuu sopivasti….

  10. Pioni ja särkynyt sydän niitä harvoja kasveja, jotka eivät maistu kauriille eikä peuroille. Eivätkä yrtit, akileija, narsissit, juhannusruusut. Mutta esim. rantakukka, vuorenkilvet, syyshortensiat, harjaneilikat, orvokit, mansikat, pelargonian kukat, kuunliljat, marjapensaat, omenat omenapuista…ovat olleet sorkkaeläinten ruokaa. Talvella kelpaa myös esim. koivuangervo. Ja nuoret puut (tammi, syreeni ym.) ovat keväällä sitten järsitty ja puskettu sarvilla piloille.

  11. Hei kaikki peurojen karkoittajat. Meillä korotettiin mökkiaitaa tänä keväänä 150 cm:stä 210 cm. Eivät pysy peurat ja kauriit senkään korkuisen verkkoaidan takana. Eilen kaksi peuraa tuli hienosti aidan yli ja poistuivat yhtä lennokkaasti. Ihan mahdotonta. Keltainen nauha kai pitää vielä asentaa, vaikka se on mielestäni aika ruma, mutta muu väri ei kai sitten tehoa.
    ”Meren rannan mökkiasukas Pyhärannasta”

  12. Meillä kokeiltiin tänä kesänä keltaista nauhaa kasvimaan ympärilä. Ei auttanut, peurat ja kauriit hyppelivät iloisesti yli. Ovat aika taitavia hyppimään.

  13. Onko kellään kokemusta chilikarkotteista? En edes tiedä onko niitä Suomessa, mutta ainakin Intiassa saadaan viljelyskasvit suojeltua norsuilta chilillä. Mietin vain että olisiko jotain joka ei koristekasveissa haittaisi, mutta ekan puraisun jälkeen karkoittaisi.

  14. Hei,
    Liityn tähän peurojen syömien tulppaanipenkkien surijajoukkoon. Ihan kamalaa!!! Mulla on yhdessä penkissä sekaisin narsisseja, tulppaaneja ja hyasinttejä. Kaikki tulppaanit oli napsittu väleistä mutta narsissit ja hyasintit oli jätety rauhaan. Ja ensin en edes ymmärtänyt, että tulppanit on syöty. Luulin, että kuivuus vaivaa ja täytyypä alkaa kastelemaan…Ensimmäisen kerran 20 vuoteen on tulppaanin alut syöty. Ja ihan kaikki neljästä eri kukkapenkistä, joista kaksi on talon ikkunan alla, eli eivät peurat pelkää ihmisten, sakasanpaimenkoiran ja kolmen ulkoilevan kissan hajuja. Ja kissat pitävät tulppaanipenkkejä todistettavasti myös pottana, eli kissanpissa ei ainakaan näitä meidän peuroja karkoita. Ensimmäistä kertaa odotan kauhulla enkä innolla:) kuunliljonjen kurkkimista maasta. Sota peuroille on julistettu ja aidan rakentaminen suunnitteilla. Etanat tuntuvat melkeinpä sympaattisilta otuksilta peuroihin verrattuna. Pari syötyä mansikkaa ja salaattia ei enää paljon kierroksia nosta. Tsemppiä meillä kaikille taistossa peuroja ja etanoita vastaa!

    1. Voi ei, luulin jo että kissakarkoite toimii. Itsellä sisäkissat, ja tein kompostin niitten hiekkalaatikkojätöksille, sen jälkeen peuroja ei ole pihassa näkynyt. Puupohjainen kompostoituva aines, isossa laatikossa tontin reunalla (jolle jätteelle en vielä ole keksinyt loppusijoituspaikkaa). Kompostin hankkimisen jälkeen riistakameroissa ei ole näkynyt peuroja, ja ”pihajäniskään” ei ole sen jälkeen kameraan tallentunut sillä alueella pihaa. Jos toimii, toimii vain taajaman ulkopuolella (hajuhaitta suuresta määrästä). Viime kesänä hankittuja kirsikantaimia suihkutellut kaikenlaisilla sekoituksilla minkä pitäisi olla peuroille ehdoton ei. Jäniksien varalta uudet puut on ympäröity viime kesänä verkoilla, mutta saisi niihin pituuttakin tulla. Heti istutuksen jälkeen peurat latvoivat ne tehokkaasti. Näyttäisivät kuienkin selvinneen, ja vain yhteen piti vääntää uusi latva/päärunko.

  15. Peura on niin tyhmä eläin, ettei sitä voi pelotella millään mekaanisella härvelillä, äänillä tai valoilla. Sehän palaa pihapiiriin syömään hetken kuluttua vaikka olisi saanut haulikon panoksista nahkaansa. Ainoa järkevä torjuntakeino on vähentää kantaa merkittävästi. Irrallaan oleva koira pihapiirissä toimii myös.

  16. Onko kukaan kokeillut Tricoa?

    Lampaanrasvasta tehtyä torjunta-aine. Aineen teho perustuu lampaanrasvaan, jonka haju on hirvieläimille epämiellyttävä ja Trico-käsitellyt taimet eivät maistu niille. Trico on erittäin hellävarainen kasville.
    Tehoaako?

  17. Olen kokeillut tänä kesänä Tricoa, joten kokemus on melko nuori.
    Puutarhuri vinkkasi tästä, koska heidän mökillään peurat olivat jättäneet jopa orvokit rauhaan Trico-käsittelyn jälkeen!
    Viime vuonna orvokkini oli syöty 1. yön jälkeen ( tietysti vain kukat).
    Tänä kesänä en ole ostanut orvokkeja, mutta kaikki muut kukat on jätetty rauhaan ( mustikat tietty on syöty, osaksi peurat, osaksi linnut).
    Naapurikin kokeili Tricoa tuhatkellojen suojaamiseen, 1. yönä ( ennen käsittelyä) oli puolet syöty, sen jälkeen saivat kukat olla rauhassa.

  18. Hei,

    Olen uusi mökkiläinen ja tontillamme kulkee peuroja. Onko kokemusta syreeneistä, omenapuista ja marjapensaista kuten viinimarjoista. Syövätkö näitä kaikkia?

  19. Syreenistä kelpaa uudet alut eli alkukeväästä lähtee kärjet. Marjapensaat ovat meillä saaneet muuten olla rauhassa, mutta sarvinahat oli kaluttu punaviininjuurella, joten punaviinimarja yritti kuolla – kaksi isoa oksaa menikin. Omenapuilla (10v)on 365vrk verkot runkojen ympärillä, oksat ovat saaneet olla 5v jälkeen rauhassa. Kaikki istutettu kelpaa ja jos ei syö, niin katkoo. Tyrni käytiin kaluamassa ennen punaviiniä ja suurin marjasato sinä vuonna meni siinä – elokuussa, en juuri kerennyt kerätä talteen. Kopkop, maksaruohot ovat saaneet olla rauhassa toistaiseksi, samoin kuuliljat. Istutimme kukkapenkkiin Mooseksen palavaa pensasta ja Sinipiikkiputkea, tervetuloa vaan syömään ne. Palavaa pensasta pitää ihmisenkin varoa, josko se aiheuttaisi kauriillekin jotain (toivoakseni kuoleman). Asumme Espoossa ok-alueella, emme pääse niistä ikinä eroon, koska metsästys on täysin riittämätöntä. Majoitan tontilleni heti ilveksen, susikin käy, koska meillä ei ole koiraa.
    Hyötykasveja varten olen laittanut kasvihuoneen, mutta koristekasvien katkominen turhauttaa todella paljon. Eniten kyllä harmittaa niiden mukana kantamat punkit. Niillä on menossa nyt 4.-5. kasvuvaihe. Yök!
    Eli, mikään muu ei auta kuin luoti tai kasvihuone. Muulloin jätät homman niiden haltuun.

    1. Olen yksi epätoivoinen peurojen kanssa. Melkein kaikki kelpaa. Punaherukan ja mustaherukan vuosikasvustot on syöty, omenat revitään puusta raakoina, haukataan ja jätetään maahan, jopa karviasmarjat kelpaavat, samoin mansikanlehdet, vuorenkilven kukat häipyvät jo nuppuina. Eniten ihmettelin tyrnin raakojen marjojen katoamista? Voiko peura syödä nekin? Punkkeja ei ennen ollut, nyt niitä on runsaasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share