Keittiöremontti vanhaan taloon

Keittiöremonttimme on jo syksystä asti ollut osapuilleen valmis. Paino sanalla osapuilleen, koska olosuhteista johtuen viimeistely, kuten jokuset listat sekä leivinuunin kunnostaminen, ovat vielä jääneet tekemättä. Sen verran valmis keittiö kuitenkin on, että pääsen esittelemään sitä nyt teille.

Vanhan talon keittiöremontti voi olla siitä hankala suunniteltava, että hakusessa on usein jotain vanhan talon tyyliin sopivaa, mutta historiallisia esikuvia ei juuri ole. Ei suoraan kannata tutkia, minkälaisia keittiöt olivat esimerkiksi talomme rakennusaikaan 20-luvulla, kun nykyajan käyttäjinä kuitenkin haluamme keittiöltä helppokäyttöisyyttä ja mukavuutta ihan eri tavalla kuin ennen oli mahdollista.

Niinpä päätimme ottaa menneisyydestä vain hiukan tyyli-inspiraatiota ja suunnittelimme unelmiemme keittiön sen mukaan, että sitä olisi miellyttävä käyttää niin kauan kuin tässä asumme. Puusepällä teetetyt täyspuiset kaapit tuntuivat hyvältä valinnalta, koska niitä voi kunnostaa ja uudelleenmaalata melkeinpä loputtomiin. Malliksi valikoitui 50-luvun tyyli, koska näimme siinä yhtä aikaa sekä historian havinaa että ajattomuutta.  

Joskus muutamia vuosia sitten haaveilimme myös aitojen 50-lukulaisten kaappien kunnostamisesta, ja erillisiä kaappeja tulikin haalittua aina silloin, kun niitä jossain tuli vastaan. Kokonaista meille sopivaa keittiötä emme kuitenkaan mistään löytäneet, ja koska meillä ei ole puusepäntaitoja emmekä muutenkaan ole erityisen jaksavaisia, päätimme aika pian, että vanhojen kaappien kunnostaminen ja yhteensovittaminen olisi meille liian työläs projekti.

Kun teettää puusepällä, voi saada omien mittojen mukaan sellaistakin, mitä valmiskeittiöiden mallistoissa ei välttämättä ole. Eräs keittiömme ylpeys on kierrätyspenkki eli ikkunan alle sijoitettu matalampi kaluste, jonka vetolaatikoiden sisälle sijoitettiin lokerot lajiteltaville jätteille. Kierrätys on aiemmin ollut keittiömme kompastuskivi (jätteet kerättiin epämääräisiin pusseihin allaskaappiin), mutta nyt tuntuu ihanalta asetella kartongit, muovit, lasipurkit ja muut oikeisiin osastoihinsa ja sulkea vetolaatikko, jonne rumat roskat jäävät näkymättömiin. Ikkunan alla on lämmityspatteri, joten työtasoon tehtiin ikkunan alle reiät lämmön kulkua varten. Penkin saa myös vedettyä pois paikoiltaan, mikäli reiästä sattuisi putoamaan kalusteen taakse jotain tärkeää. Olen tosi tyytyväinen tähän kalusteeseen, varsinkin, kun jossain vaiheessa tuntui, ettei matalampaan tilan ja vielä patterin eteen keksitä mitään järkevää.  

Toinen pieni erikoisuus keittiössä on niin kutsuttu apteekkarinkaappi, joka asennettiin kahden normaalikokoisemman osasen eli integroidun astianpesukoneen sekä uunin väliin jäävään hankalaan rakoon. Aiemmin tällä paikalla oli vetolaatikosto, mutta kun huone seinien koolausten jälkeen hiukan pieneni, ei vetolaatikostolle enää ollutkaan tilaa. Apteekkarinkaapissa on kaksi ”hyllyä”, ja niillä säilytetään sellaisia korkeampia tavaroita, joiden on hyvä olla käden ulottuvilla, kuten oliiviöljyä, pippurimyllyjä, talouspaperia ja tiskiainetta.

Allaskaapin kulmaan jäävään tyhjään tilaan asennettiin pyörivä karuselli, jossa säilytetään kattiloita. Tuollainen kulmatilahan on helposti pelkkää hukkatilaa, mutta nyt se saatiin kohtalaisen hyvin käyttöön. Toisella puolella allaskaappia sijaitsevat sekajäteroskis sekä biojäte ulos vedettävillä kiskoilla ihan niin kuin vanhassakin keittiössämme.

Kaapit puuseppä maalasi suosittelemallaan kovapintaisella maalilla (jonka nimeä en nyt valitettavasti muista). Perinnemaaleja emme tässä kohtaa vakavasti harkinneet, koska maalin kestävyys ja helppo puhdistettavuus tuntui tärkemmältä. Puolen vuoden käytön jälkeen valinta tuntuu onnistuneelta, sillä monet punajuuri- ja mehuroiskeet on kaappien ovista jo tullut pyyhittyä.

Kaappien sävyksi valittiin Tikkurilan H445. Halusin, että kaapit ovat selvästi jonkin väriset, eivät esimerkiksi valkoiset tai harmaat, ja tämä sävy tuntui sekä pirteältä että sopivan vaalealta. Tammiset työtasot ja vetimet taas valittiin siksi, että tammen ruskea sopii kaappien mintunvihreän sävyn kaveriksi erittäin hyvin. Toistaiseksi tasot ovat olleet huolettomat ja helpot, vaikka ajan kuluessa täyspuisia työtasoja pitää toki huoltaa. Toisaalta huoltaminen on puulle myös eri tavalla mahdollista kuin monille keinomateriaaleille, joten puu on tasoissakin pitkäikäinen valinta.

Keittiöstä riittää vielä kerrottavaa, mutta pitääkseni yksittäiset postaukset tarpeeksi lyhyinä, aion kirjoitella näistä aiheista vähän kerrallaan. Tulevia aiheita ovat esimerkiksi keittiön avohyllyt vs. yläkaapit, vinkit keittiön teettämiseen puusepällä sekä kodinkoneiden valinta vanhaan taloon.

Lue myös nämä:

Keittiön suunnittelua vanhaan taloon

Meidän keittiö on kohta valmis!

Lue lisää

2 comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share