Keväällä kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka kevät. Yhtä varmasti kuin koivut puhkeavat hiirenkorville, ihmiselle tulee tarve uudistaa koko maailma. Ja toisin kuin muina vuodenaikoina, keväällä hetken aikaa jopa uskoo, että se on mahdollista.

En puhu nyt pelkästään uusista verhoista tai kaipuusta tapetoida seinää. Puhun siitä tunteesta, kun on hetken aikaa varma, että tulevana kesänä tulee valmiiksi kesäkeittiö, uusi kukkapenkki, talon julkisivu ja kasvihuone. Ja lisäksi ohessa valmistuvat kaikki keskeneräisetkin hankkeet.

Koska kesällähän on aikaa. Mielikuva saattaa olla jäänne lapsuuden pitkistä kesistä, jolloin loman alkaessa sen loppu ei edes häämöttänyt pienenä pisteenä horisontissa. Oli vain avoin ulappa, joka täyttyi auringonpaisteesta ja loputtomasta tyhjästä tilasta, jonka sai täyttää millä itse halusi.

Nyt aikuisena mielikuva on sama, ja keväällä on toiveikas olo. Ystävien kanssa sovitaan treffejä, perheen kesken puhutaan, että kesällä voisi olla kiva vihdoinkin käydä vaikka siellä antiikkimarkkinoilla, joista on aina puhuttu. Miten sinne ei ole muka ikinä ehditty, vaikka matkaa ei ole paria tuntia enempää?

Alkukesällä ollaan vielä vuoristoradan nousuvaiheessa. Iltaisin jaksaa kesän valossa kerätä pihalta nokkosia ja vieläpä nauttia siitä. Kuopsuttaa puutarhaa, nikkaroida, olla ulkona. Vasta juhannuksena mieleen juolahtaa ensimmäinen realistinen ajatus. Nyt on jo juhannus, eikä se-ja-se juttu ole vieläkään listalta valmis! Mutta kohta alkaa kesäloma, ja sitten on taas aikaa.

Heinäkuu ei kuitenkaan tuo helpotusta. Alkukesän rehkimisen jälkeen olo on kuin helteessä sulaneella jäätelöllä. Mitään ei enää jaksaisi, eikä valmiiksi saaminen edes tunnu enää niin tärkeältä. Aletaan ensimmäisiä kertoja ohimennen mainita, että ehkä jotain voitaisiin siirtää seuraavaan kesään.

Elokuussa on enää turha kuvitella aloittavansa mitään uutta, koska kaikki aika menee sadonkorjuussa. Vakuutat kaikille rakastavasi hilloamista, mutta salaa odotat jo syksyä, kun saat luvan kanssa lösähtää sohvalle ja olla jotain muuta kuin aktiivinen. Tulisipa jo pimeä, jotta voit hautautua syksyn suojaavan täkin alle piiloon. Ajattelet pitkästä aikaa, että ylienergiset ihmiset ovat oikeastaan aika ärsyttäviä.

Siinä se kesä sitten menikin, ja jos tehtävälistalta tuli kolmannes yliviivattua, voi jo vetää rastin seinään. Loput hommat jätetään seuraavalle kesälle, koska seuraava kesä on aina pitkä ja tyhjää täynnä, toisin kuin nykyinen. Joten nauttikaamme siitä, että nyt on kevät ja voimme vielä kuvitella, että juuri tämä tuleva kesä muodostaisi poikkeuksen ja että ehtisimme kaiken sen, mitä haluamme. Voimme vielä hetken tuntea olevamme kaikkivoipaisia. Vielä keväällä kaikkia on mahdollista.

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share