Kuinka ottaa joulu vastaan rennosti – ihan oikeasti!

Joulu tuli meille tänä vuonna vähän yllättäen, koskapalasimme reissusta vasta itsenäisyyspäivän aikoihin. Samalla, kun olen huokaillut joululaulujen ihanuutta ja tunnelmoinut jokailtaisten glögimukillisten äärellä, olen kauhistellut, miten kaikki on vielä niin kesken.

Mutta joulu menee pilalle, jos sitä stressaa, joten tänäkin vuonna meillä valmistaudutaan vuoden suurimpaan juhlaan löysin rantein. Tässä minun vinkkini rentoon jouluun.

Priorisoin. Minulle tärkeintä on leipoa pipareita, tehdä hyvää ruokaa ja nostattaa joulutunnelmaa pienillä asioilla, kuten joululauluilla. Sen sijaan joululahjaostokset saavat tuskanhien pintaan jo tavaratalon ulko-ovella. Sori vaan, läheiset, mutta ette siis tule saamaan tänäkään vuonna kovin kummoisia joululahjoja.

Teen helpommin. Joulukorttien viimeinen lähetyspäivä tuli vastaan aivan liian aikaisin, joten perinteiset paperikortit jäivät meillä lähettämättä. Tästä lannistumatta päätin kuitenkin ottaa lapsista perinteiset joulukuvat ja lähettää niitä lähipiirille sähköisesti. Nyt myöhemmin olisi saatu vähän luntakin kelkan liukasteeksi, mutta ehkä näiden kuvien kelkka onkin taikakelkka, joka lentää taivaalla amerikkalaisen joulupukin reen tapaan.

Nautin muiden tekemisistä. Olen huomattavan aikaansaamaton joulukoristelija, mutta ihailen kyllä muiden luomia jouluasetelmia. Niinpä koetan hyväksyä sen, että omassa kodissani näyttää joulunaikaan aika samalta kuin muulloinkin ja katselen muiden ihania joulukuvia Instagramista ja aikakauslehdistä.

Otan lapset mukaan valmisteluihin. Kun askarrellaan kortteja ja pikku yllätyksiä yhdessä lasten kanssa, saadaan samalle heille tekemistä (=kanavoidaan joulunalusajan levottomuutta järkevästi).

Yritän iloita pienistä hetkistä. Kun kesken kiireisen keikkapäivän lounasravintolan kaiuttimista pärähtää soimaan suosikkijoululaulu, keskityn kuuntelemaan ja yritän unohtaa, että kotona on vielä kaaos valloillaan.

Kun jouluaatto sitten saapuu, tärkeitä asioita ovat äitini keittämä riisipuuro ja sekahedelmäsoppa (itse en saa sopasta koskaan aivan täydellistä), Lumiukko-telkkariohjelma ja se tunne, kun hiipii siistissä kodissa iltamyöhään ja joulukuusen kynttilät luovat valoa hämärään iltaan. Kaikki näyttää vähän erilaiselta ja paljon kauniimmalta kuin yleensä.

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share