Menestyksestä, rohkeudesta ja oman tien etsimisestä

Mitä sinulle tarkoittaa menestys? Jollekin se voi merkitä hyväpalkkaista työtä, hienoa asuntoa ja uutta autoa. Minulle menestys kuitenkin tarkoittaa sitä, että pystyy tekemään asioita, joista on todella kiinnostunut, ja elämään omannäköistään elämää. Raha, joka perinteisesti liitetään kiinteästi menestykseen, ei nouse minulle tärkeysjärjestyksessä kovin korkealle, mutta toki sitäkin on oltava sen verran, että tulee toimeen.

Menestyminen on pitkälti kiinni korvien välistä. Oman tien löytäminen vaatii myös suunnattomasti rohkeutta. Onhan paljon helpompaa vain tehdä sitä, mitä muut odottavat sinun tekevän. Varmalta polulta poikkeavalle tulee matkan varrella epäilyksiä itse kullekin, ja silloin kysytään varmuutta omasta päämäärästä.

Itsekin olen joskus miettinyt, oliko hyvän työpaikan jättäminen oikeasti fiksu veto ja onko vapaan freelancerin elämässä mitään järkeä. Aika nopeasti kuitenkin muistan päätökseen ajaneet syyt ja tiedän taas, että olen oikealla polulla. Oman mielen järjestyksessä pitäminen ei kuitenkaan ole helppoa silloin, kun epävarmuus, kateus tai huoli omasta suunnasta kalvavat. Näissä tilanteissa seuraavista keinoista on apua.

1) Käännä kateus oppimiseksi

Kukapa meistä ei joskus kadehtisi ketään toista. Kateutta on kuitenkin kahta eri lajia: jäytävää kateutta, joka johtaa vain kadehtijan mielen myrkyttymiseen, sekä ihailevaa kateutta, josta voi olla jopa hyötyä.

Kun kateuden pistos iskee, pyri tutkimaan tarkkaan, mitä kateuden kohde on tehnyt päästäkseen asemaansa. Sano itsellesi, että pystyt samaan, kunhan yrität. Luo mielessäsi suunnitelma, miten tavoite toteutetaan. Aina suunnitelmat eivät toki johda mihinkään, mutta niistäkin suunnitelmista saattaa silti jäädä jotain käteen.

2) Tee lujasti töitä

On harhakuvitelmaa, että kaikki muut tällä planeetalla saisivat menestyksen ilmaiseksi. Totuus on, että niin käy äärimmäisen harvoin. Useimmiten menestyksen eteen on tehtävä kovasti töitä. Ulospäin voi näyttää, että joku toinen sen kun vasemmalla kädellä hoitelisi hommiaan, mutta se on vain pintaa. Tämä ajatus muuten vähentää myös kateutta: Onhan turhaa kadehtia ketään, jos ajattelee, että sama on mahdollista itselle kovalla työllä.

Luin hiljattain Elizabeth Gilbertin luovuutta käsittelevän kirjan Big Magic. (Kyseessä on sama tyyppi, joka kirjoitti bestsellerin Eat Pray Love.) Siinä kiteytettiin tämä asia nasevasti. Eräs nuori ja aloitteleva elokuvaohjaaja oli turhautunut hitaaseen etenemiseensä valitsemallaan uralla. Jostain ihme syystä hän sai päähänsä kirjoittaa aiheesta kirjeen ihailemalleen elokuvagurulle Werner Herzogille. Kirjeessä hän valitteli monisanaisesti, miten vaikeaa elokuvaohjaajaksi pyrkiminen on. Ihmeellistä kyllä, arvostettu ohjaaja myös vastasi hänelle. Vastaus oli kuitenkin lyhyt ja tyly: ”Lopeta ruikuttaminen ja ala töihin.”

3) Älä vertaa itseäsi muihin

Luova työ ja mikä tahansa oman polun seuraaminen vaatii uskoa omaan visioon. Muista on toki hyvä ottaa oppia, mutta jos koko ajan vilkuilee sivuille, tuloksena on vain epävarmuutta. Oman vision toteuttaminen taas vaatii itseluottamusta. Vaikea yhtälö, koska harva meistä on niin itsevarma, ettei koskaan tulisi ajatelleeksi muiden olevan parempia kuin mitä itse on. Ehkä he joskus ovatkin, mutta toisaalta he saattavatkin vain olla erilaisia. Tärkeää on tehdä parhaansa siinä mitä tekee pitkäjänteisesti ja antaa itselleen aikaa.

4) Älä märehdi epäonnistumisia

Jos joskus saa negatiivista palautetta, sanat voivat jäädä mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Tai jos ei saanutkaan sitä yhtä tiettyä unelmien työpaikkaa, hylkäys tuntuu helposti henkilökohtaiselta loukkaukselta.

Epäonnistumiset kannattaa analysoida järkevästi läpi ja antaa niiden sitten mennä menojaan. Itseruoskintaan ei ole syytä. Jos kritiikki on ollut rakentavaa, keskity itse asiaan ja harkitse, onko palautteenantaja ehkä oikeassa. Jos on, ota opiksi. Jos ei ole, olet kuitenkin analysoinut asian ja voit siirtyä eteenpäin. Jos unelmien työpaikka ei irronnut juuri sinulle 200 hakijan joukosta, hylkäyksessä ei välttämättä ole kyse siitä, että olit huono. Ehkä olit vain jotain muuta kuin mitä työnantaja sillä kertaa etsi. Tai ehkä kyse oli vain tuurista, joka ei tällä kertaa potkaissut sinua. Ehkä oli alun perinkin kohtuutonta, että sinun olisi pitänyt erottautua niin monen hakijan massasta.

5) Muista, että voit valita ajatuksesi

Harjoittelemme tätä usein tyttäreni kanssa. 4-vuotiaalla ymmärrettävästi on silloin tällöin kiukkukohtauksia mistä milloinkin, kuten siitä, että äiti on laittanut hammastahnaa harjaan väärin. Pahimman kiukun purkauduttua keskustelemme, mitä mukavia asioita voisimme kiukussa rypemisen sijasta miettiä.

Tyttö sanoo usein, ettei vain voi kiukkuisille ajatuksilleen mitään. Että kun vaan tekee mieli huutaa. Näinhän se on aikuisillakin, että omia negatiivisia tunteitaan on vaikea hallita. Mutta jos sinnikkäästi harjoittelee, ikävät ajatuksetkin lopulta uskovat, kun niille ystävällisesti sanoo: ”Kiitos että kävitte, mutta asia tuli jo selväksi. Ajattelen nyt mieluummin jotain muuta.” Ainakin tyttären kanssa tämä toimii. Kun puheen toistuvasti vie siihen, miten mukavaa olikaan viikonloppuna leikkiä hyvän ystävän kanssa tai miten hyvää ruokaa aiommekaan seuraavaksi tehdä, lopulta kiukku unohtuu. Tämä ei tarkoita sitä, ettei vihainen saisi olla. Tunteeseen ei vain kannata takertua.

6) Ole oma itsesi, äläkä pyri miellyttämään kaikkia

Jos tiedät, minkälainen olet ja mitä haluat, olet jo vahvasti voiton puolella. Ei tietysti ole helppoa pitää kiinni omasta polustaan, mutta vielä vaikeampaa on jatkuvasti etsiä sitä omaa juttuaan. Nykypäivän työelämässä puhutaan erikoistumisen puolesta, ja oikeastaanhan se onkin sama asia kuin oma itsensä oleminen. Jos yrittää olla jokaiselle mieliksi, ajautuu olemaan mauton, väritön ja hajuton, sellainen, joka ei jää kenellekään mieleen.

Minkälaisia vinkkejä sinulla on menestykseen, rohkeuteen ja oman tien etsimiseen? Kuulen mielelläni sinunkin konstisi, jotta voin yrittää ottaa niistä opiksi.

Ps. Täältä löydät lisäksi vinkkejä ja pohdintaa liittyen unelmien toteuttamiseen.

Lue lisää

2 comments

  1. Hyvin pohdittuja vinkkejä. Oikeastaan on pohjimmiltaan kyse rehellisyydestä itseään kohtaan, myönnettävä omat heikkoudet, pelot, ym. Ja mitä todella haluaa. Hienoa että otit esille kateuden ja sen eri puolet. Luin kerran amerikkalaisen oppaan menestykseen ja onneen jossa väitettiin ihmisen voivan vaikuttaajopa alitajuisiin tunteisiin ja muuttaa ne positiivisiksi. Näin ei voi tehdä. Me tunnemme puhdasta antipatiaa jotain asiaa kohtaan, emmekä millään voi pitää kaikista ihmisistä. Mutta,kuten kirjoitit, ajatuksiin voi vaikuttaa ja varsinkin siihen miten käyttäydymme.

    1. Niinpä, alitajuntaan ei varmaan voi vaikuttaa muuta kuin sitä kautta, että jos ylipäänsä saa elämäänsä muutettua positiivisempaan suuntaan, ehkä alitajunnastakin puskee vähemmän negatiivista esille? Tämä on kyllä elämänmittainen projekti, koskaan ei ole valmis. Mutta sentään kehitystäkin tapahtuu, esim. alkaa huomata omia negatiivisia ajattelumallejaan ja huomaaminen on ensimmäinen askel niistä irti pääsemiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share