Miksi Suomen kesä on niin lyhyt!

Palavarakkaus

Koska hiljattain tuli tuskailtua sitä, miksi Suomen kesä on niin kylmä, niin tuskaillaanpa nyt hetki vielä sitäkin, miksi kesä on niin lyhyt. En tarkoita nyt säitä vaan ylipäänsä kasvukautta sekä sitä aikaa, jolloin järjestetään kesätapahtumia ja tunnetaan elävämme tässä vähän arjesta poikkeavassa ilmapiirissä nimeltä kesä.

Oma kesäni on ollut tähän asti niin mahtava, että tuntuu vaikealta ajatella tämän loppuvan taas joskus, ja vieläpä aika pian. Olen intoillut puutarhassa ja päässyt monenlaisille kesäreissuille mökkeilystä Berliiniin ja kesäfestareille. Olen nauttinut kesäilloista puutarhassa ruohoa leikaten ja kukkamaata vaalien, mutta myös kuunnellut musiikkia kymmenien tuhansien festarijuhlijoiden joukossa ja haaveillut yhä uusista reissuista. Pihasuunnitelmista on toteutunut vasta murto-osa, mutta uusia syntyy jo vakavalla tahdilla.

Mutta samalla vaivaa joka kesästä tuttu väsymys: miksi koko kesä pitää elää läpi hengästyttävällä tahdilla vain muutamassa viikossa? Jos Suomessakin saisi nauttia edes Keski-Euroopan mittaisesta kesästä, pihaprojektien toteuttamiselle olisi ihan mukavasti aikaa, eikä tarvitsisi villiintyä jokaisesta kulttuuritapahtumasta tai mökkikutsusta, kun tietäisi, että elämää on vielä keskikesän ulkopuolellakin. Toisin kuin Suomessa, jossa koko maa hautautuu peiton alle sohvan ja jääkaapin väliin loppuvuodeksi. Samalla haaveilen jo itsekin siitä, että ei tarvitsisi joka ilta huhkia hulluna puutarhassa vaan saisi edes joskus vähän levätä, katsoa vaikka kerrankin telkkaria. Se on kuitenkin Suomen kesän oloissa vähän mahdotonta tai ainakin ajattelematonta, koska puutarhaa on hoidettava silloin, kun siellä jotain kasvaa.

Pihakeinu

Mutta eihän tällaisessa negatiivisuudessa ole mitään järkeä. Kannattaa muuttaa jonnekin muualle, jos ei Suomen kesää kestä! Paitsi että en halua muuttaa. Nautin älyttömästi Suomen kesän taianomaisesta charmista ja siitä tunteesta, että tämä on vain ohikiitävä hetki. Jos kesä jatkuisi kuukausitolkulla, olisin luultavasti ensimmäisen parin kuukauden jälkeen jo pahalla tuulella ja haaveilisin syksystä. Melkein joka kesä otan syksyn iloisena vastaan, joten kaipa se on suomalaisen geeneissä, että neljä vuodenaikaa tuntuu ihan hyvältä idealta, vaikka kesän lyhyydestä marisisikin.

Jotenkin sitä paitsi tuntuu suuremmalta saavutukselta, jos kasvimaan maissit on saatu pidettyä hengissä hallaöiden yli ja avomaankurkkukin on saatu suojeltua paleltumiselta. Itse kasvatettu kesäkurpitsa maistuu ehkä vähän paremmalta, kun tietää, ettei sato ole itsestäänselvyys vaan lämpimiä päiviä on odotettu hartaasti peukut pystyssä, jotta pienet kurpitsan alut paisuisivat oikeisiin mittoihinsa.

Palavarakkaus

Sitä paitsi onhan tässä vielä kesää jäljellä. En hyväksy alkuunkaan semmoista puhetta, että elokuussa koulujen alkaessa kesä olisi muka ohi. Eikä juhannuksesta suunta käänny huonompaan suuntaan, vaan silloin kesä on vasta alussa!

Ps. Postauksen kuvat ovat ystävän perheen upealta kesämökiltä, jossa meillä oli ilo vierailla tässä yhtenä päivänä.

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share