Remontointi lasten kanssa, osa 2

Kirjoitin kolme vuotta sitten, millaista on tehdä remonttia lasten kanssa. Silloin meillä touhusi 2-vuotias remppamies, joka ei vielä paljon puhunut mutta osasi sanoa sujuvasti ”pam, pam, pam”, sekä 5-vuotias neiti, joka kehitteli omia leikkejään remonttiroskista.

Entä nyt, kun vanhan keittiön purku on juuri aloitettu, talkoot on koronatilanteen vuoksi peruttu ja miehen remppalomakin on uhkaavasti muuttunut sekoitukseksi sekä remonttia että lastenhoitoa ja esikoisen etäkoulun pyörittämistä? Onko remontointi lasten kanssa yhtään entistä helpompaa, kun lapset ovat 7 ja himpun verran vaille 5?

Olemme iloisesti yllättyneitä, että kummastakin lapsesta on ollut purkutöissä jopa hyötyä. Lattialankkujen kiskominen sorkkaraudalla on selvästikin lapsellekin hyvä tapa purkaa energiaa, ja se, että saa luvan kanssa paukuttaa vasaralla lommoja lattiaan, on suorastaan ratkiriemukasta. Pikkumiehen 2-vuotiaana alkanut vasarainnostus ei ole haihtunut mihinkään, joten hänelle annettiin tehtäväksi lyödä irrotetuissa lattialankuissa pystyssä törröttävät naulankannat turvallisesti matalaksi. Siitäkös Puuha-Petemme suoriutui vallan mallikkaasti.

Edellisessä postauksessani visioin, että vanhojen tapettien repiminen voisi olla sellainen työvaihe, josta lapset innostuvat. Voi pojat, miten oikeassa olinkaan! Jo monta päivää ennen vanhempien antamaa aloituslupaa nassikat pyörivät repsottavien pinkopahvien vierellä ja kärttivät, josko niistä saisi jo hiukan nykäistä. Kun lupa lopulta tuli, seinät oli tyhjennetty puolessa tunnissa.

Yksi hyvä puoli tämän ikäisten lasten ja remontin yhdistämisessä on se, että lapset keksivät tekemistä jo keskenäänkin. Tunnin remppatouhujen jälkeen mielenkiinto lopahtaa ja jompikumpi ehdottaa, josko mentäisiin yläkertaan leikkimään. Siellä he sitten touhuavat omiaan sillä aikaa, kun aikuiset tekevät omaa hommaansa. Välillä jompikumpi varastaa toisen lelut, määräilee liikaa leikin kulussa tai pamauttaa toista päähän ihan niin kuin pienempänäkin, mutta jotenkin niistäkin tilanteista selvitään.

Hankalinta lapsiperhearjen ja remontin yhdistämisessä taitaa tälläkin kertaa olla yleisen siivon ylläpitäminen samalla, kun yksi tärkeä huone on poissa käytöstä. Purut kulkeutuvat sukanpohjissa kaikkialle taloon, kun innokkaita pikkuihmisiä ei saa pidettyä pois työmaalta (tai opetettua, että työmaalla voisi pitää kenkiä), ruuanlaitto ja tiskaus on haastavaa ja tavallinen siivouskin jää paitsioon, kun olisi saatava jotain aikaiseksi rempan suhteen.

Jos joku olisi puoli vuotta sitten kertonut, että tämä kauan pohdittu ja vähän pelättykin keittiöremppa hoidetaan maailmanlaajuisen virusepidemian lamaannuttaessa yhteiskuntaa ja lasten pyöriessä jaloissa koulujen ja päiväkotien sulun vuoksi, en olisi ehkä nukkunut enää yhtään yötä rauhassa. Tämäkin tilanne nyt kuitenkin tuli eteen, joten eiköhän siitä jotenkin selvitä. Toki jossain vaiheessa uutuudenviehätys haihtuu kaikilta osapuolilta ja kyllästyminen väliaikaisruokaan käy totaaliseksi. Sitä ennen näillä mennään eteenpäin!

Lue lisää

1 comment

  1. Toivottavasti saadaan lukea remontin vaiheista, eikä vasta valmiista keittiöstä. Tsemppiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share