Vanhan puusohvan kunnostaminen

puusohva

Koko sen viiden vuoden ajan, jonka olemme asuneet täällä maalaistorpassamme, mies on kaivannut olohuoneeseen kunnon löhösohvaa. Sellainen on jäänyt hankkimatta osittain budjettisyistä (meillä on kallis maku, heh), mutta myös siksi, että mukavat löhöilysohvat ovat tosi usein rumia. Jos sohvassa on paljon pehmusteita, siitä yksinkertaisesti tulee muodoton möhkäle.

puusohva

Mutta ei kaunis antiikkisohvakaan aina ole paras valinta. Joskus nelisen vuotta sitten ostimme nettihuutokaupasta kokonaisen sohvakaluston (olisikohan uusrokokoota), jonka sohva näytti ostohetkellä ihanan pramealta. Löhöäminen kävi siinä kuitenkin työstä, joten neljään vuoteen meillä ei ainakaan kyseisellä sohvalla ole pahemmin rentoiltu.

puusohva

Vaan eipä pääse ukko vieläkään löhöhommiin. Uusin sohva tuli taloon appiukon sukulaiselta, jonka tyhjennettävässä talossa kävimme puolitoista vuotta sitten aarrejahdissa. Tämä puinen keittiönsohva oli ikävä kyllä tosi huonossa maalissa. Valkoinen maalipinta ropisi irti melkein vain sitä päin katsomalla. Raaputimme siitä viime kesänä maalit irti, ja hiomisen jälkeen sohva sai nyt pintaansa Uulan kalustemaalia. Sohvan turkoosi väri on sama, joka löytyi valkoisen maalikerroksen alta.

Uusi sohva muutti remonttia odottavan olohuoneen ilmettä ratkaisevasti parempaan suuntaan. Vaikka huoneen pinkopahvit tapetteineen vielä repsottavat ja laminaattilattiakin kaipaisi tilalleen lankkua, uusi sohva tekee huoneesta jo heti pirteämmän. Kätevää muuten, että sohvan sisuksiin saa vaikkapa vieraspeittoja ja -tyynyjä säilytykseen.

puusohva

Veikkaan, että sohvatetriksemme tulee jatkumaan vastakin. Mies taitaa vieläkin haaveilla löhösohvasta, mutta kauniin sellaisen vastaantulemista odotellessa nautimme tästä puusohvasta. Alamme myös olla aika valmiita luopumaan kauniista mutta ehkä talon henkeen hiukan sopimattomasta uusrokokookalustostamme. Kiinnostuneita ostajia, anyone?

Lue lisää

4 comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share