Vinkkejä vanhan talon lämmitykseen

Nyt, kun alkaa olla taas tarvetta villapaidalle, pyörivät mielessä lämmitykseen liittyvät asiat. Vanhassa talossa lämmitys kun ei yleensä hoidu noin vain nappia painamalla, vaan torpan lämpimänä pitämiseen vaaditaan puun kantamista ja muuta vaivannäköä. Palkinnoksi saa sitten nauttia vanhojen tulisijojen tunnelmasta ja tulen rätinästä. 

Meillä on talossa hakekeskuslämmitys peruslämpöä tuomassa, mutta siitä huolimatta myös talon kolme vanhaa uunia (leivinuuni, pönttöuuni ja tavallinen pystymuuri) ovat kovassa käytössä. Koska olin itse alussa aika  hoo moilasena vanhojen uuniemme kanssa, ajattelin kirjoittaa pari uunien käyttövinkkiä, jotka olen matkan varrella oppinut. Itselle nämä tuntuvat aika perusasioilta nykyään, mutta ehkä siellä lukijoissa on joku aloittelija, joka osaa tällaisia arvostaa.

Lämmitä vanhoja uuneja varovasti

Kun muutimme tänne, isäni varoitteli meitä lämmittämästä uuneja kerralla liikaa. Muuten uunin pintatiilet halkeaisivat ja uunin kylkeen jäisi rumannäköinen rako. Vanhassa uunissa pitäisikin polttaa vain pesällinen kerrallaan, lisäämättä puita palamisen aikana. Älä siis työnnä pakkasella lisää pökköä pesään, vaan tee tarvittaessa uudet tulet illansuussa.

Myöhemmin sain kuulla eräältä paikalliselta uunimestarilta, että tämä johtuu vanhoissa uuneissa käytetystä muuraustekniikasta (isäkin saattoi siitä mainita, mutten silloin vielä sisäistänyt asiaa). Tiilet elävät lämpölaajenemisen mukana, ja koska vanhoissa uuneissa ei ole käytetty uudempaa kuorimuuraustekniikkaa, jossa sisäkuoren ja ulkokuoren välissä on rako joustoa tuomassa, mahdolliset halkeamat ylettyvät vanhoissa uuneissa syvältä sisältä pintakerrokseen asti. Pönttöuunit ovat tästä säännöstä siinä mielessä poikkeus, että peltikuoren takia halkeamat eivät näy ulospäin, mutta ei niitäkään kannata paloturvallisuuden takia liian kuumana hehkuttaa.

Sytytä tuohella ja polta huoneenlämpöistä puuta

Elämäni tulentekijänä muuttui sillä hetkellä, kun tajusin alkaa käyttää sytykkeenä pelkkää tuohta. Ennen sai olla syytämässä tulipesään sanomalehtitukkua toisensa perään, mutta kun aloin nähdä sen vaivan, että etsin puuvajasta sytykkeeksi sopivasti tuohta, tuli tulen tekemisestä nautinto. Sen kun vaan tuikkaat tulitikun pesään ja katselet, miten tuli alkaa rätistä.

Toinen tärkeä juttu on se, että muistaa tuoda puut sisälle mielellään pari tuntia ennen tulentekoa, jotta ne lämpenevät. Talvikylmän pakkasessa seisseen puun sytyttäminen on paljon vaikeampaa kuin huoneenlämpöisen.

Ja sitten vielä itsestään selvä vinkki, josta itse aikoinani yritin aina laiskuuttani luistaa: pilko ne puut tarpeeksi pieniksi! Tai ainakin pesässä päällimmäisiksi tulevat puut. Joskus kuvittelin, että säästän aikaa, kun en turhaan heiluttele kirvestä, mutta mitä ajansäästöä sellainen on, jos joutuu käyttämään vastaavasti sytyttämiseen ylimääräistä aikaa? Nykyään olen sitä paitsi alkanut tykätä kirveen käytöstä. Kun tähtää kirvestä keskelle klapia, keskittää koko kehonsa kirveen liikkeeseen ja onnistuu lopulta halkaisemaan paksun puupökkelön yhdellä iskulla – mikä elämys!

Sulje pellit ajoissa, mutta älä altistu häkämyrkytykselle

Minulla on sellainen mielikuva, että ennen vanhaan oli tapana sulkea pellit tosi ajoissa, kun hiillos vielä hehkui punaisena, ja luotettiin siihen, että mahdollinen häkä poistuu vetoisten ikkunoiden tai talon muiden rakenteellisten hataruuksien kautta. Nykyään taas monessa lähteessä suositellaan, että pellit suljetaan vasta, kun hiillos on täysin sammunut.

Meillä on käytössä näiden kahden tavan välimuoto. Kun tulipesässä ei kohimisen jälkeen näy enää (sinistäkään) liekkiä mutta hiillos hehkuu yhä, suljetaan pellit kiinni ja sen jälkeen niitä vedetään sentin verran takaisin ulospäin. Lämpö ei karkaa, mutta häkä pääsee poistumaan. Kun pesä on täysin musta, voi pellit sitten sulkea kokonaan. Olethan kuitenkin tarkkana, ettet sulje peltejä kokonaan liian aikaisin, koska häkä on oikeasti ihan kuolemanvaarallinen juttu!

Eristä talo ja lämmitä vähemmän

Sitä mukaa kun talon remontti on edennyt, olen konkreettisesti tajunnut erityisesti alapohjan eristämisen vaikutuksen talon lämpimänä pysymiseen. Niissä huoneissa, joissa on alapohjassa uudet villat ja ilmansulkupaperit, on paljon vähemmän lämmitystarvetta kuin olohuoneessa, joka vielä on remontoimaton. Alapohjan uusimiset ovat toki isoja remontteja, joten monessa vanhassa talossa ei sellaisia ymmärrettävästi tehdä, mutta jos remontti on joka tapauksessa tulossa eteen, voi iloita siitäkin, että eristämisen myötä talon lämmitystarve pienenee selvästi. Ei pyöri enää villasukat jalassa!

Viileimpiin huoneisiin kannattaa tuoda paksuja mattoja ja koittaa estää kylmimpien puhurien sisäänpääsyä sillä tavalla. Meillä on olkkarin lattialla vanha rekivälly, joka ei nyt tietenkään koko huonetta lämmitä, mutta tekee lattialla istumisen lapsille mukavammaksi, kun he viikonloppuaamuisin katselevat lastenohjelmia.

Hyväksy ajoittainen kylmyys

Vanhan talon lämmittäminen on ainakin meillä vähän tuuripeliä. Jos tekee liian innokkaasti tulia ja samalla ulkolämpötila nousee, onkin sisällä kohta t-paitakelit. Jos taas talven pakkasilla tuulee tietystä suunnasta, tuntuu ettei mikään lämmittäminen riitä vaan kylmä ilma puhaltaa melkein suoraan seinien läpi. Vanhassa talossa pitääkin olla aika kärsivällinen ja hyväksyä se, että joka talon kolkka ei välttämättä ole aina ihan tasalämpöinen.

Pahimpia ovat syksy ja kevät ennen keskuslämmityksen käynnistämistä ja sen sammuttamisen jälkeen. Keväällä tulee usein vielä kylmempi kausi ennen varsinaisia kesäkelejä, ja kun hakepannu on sammutettu, ei sitä viitsi enää muutaman päivän takia sytyttää uudestaan. Silloin varsinkin eteiset ovat tosi kylmät ja aamuisin koko sielua kylmää, kun hiipii yöpaidassaan hakemaan kuistin arkkupakastimesta marjoja aamiaiselle.

Joskus haaveilen, että olisi tosiaan vain se yksi nappi, josta saisi suoraan säädettyä talon lämpöasteet, mutta en sitten kuitenkaan ihan tosissaan. Puiden kanssa puljaaminen on mukavaa, elävä tuli on tunnelmallista ja se, että joutuu tekemään jotakin konkreettista perustarpeidensa tyydyttämiseksi, maadoittaa ja rauhoittaa. En siis vaihtaisi tätäkään pois!

Lue lisää

2 comments

  1. Hei ja kiitos hyvistä vinkeistä! Nämä tulevat todella tarpeeseen. Ostimme hetki sitten meille uuden, mutta todellisuudessa vanhan talon Etelä-Suomesta ja lämmitysasiat sekä niissä säästäminen ja vastuullisuus ovat pian ajankohtaisia asioita. Täytyy kuitenkin ensin odottaa, että perusremppa saadaan valmiiksi; taloa täytyi entisöidä hyvin paljon ja mm. sähköasennus toteutettiin täysin uusiksi.

    1. Onnea uudesta (vanhasta) talosta ja kiva jos löysit vinkeistäni jotain sinulle hyödyllistä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share