5 syytä asua maalla

Hevosenkenkä hirsiseinällä.

Minulta kysytään aika usein, miksi halusin muuttaa maalle. Yleensä en keksi mitään napakkaa vastattavaa, vaan alan jaaritella kaikenlaista turhaa. Syyt ovat kuitenkin helposti osoitettavissa, kun niitä alkaa miettiä.

1) Kauneus

Kauneus on makuasia, mutta omasta mielestäni lumisina kimmeltävät pellot tai vehreät metsät voittavat kauneuskilpailussa lähijuna-asemat tai ostoskeskukset. Toki kaupungissakin on paljon kaunista katseltavaa (arkkitehtuuri, puistot, ihmiset), mutta maaseudun luonnon kanssa on vaikea kilpailla. Sitä paitsi minä en koskaan päässyt Helsingin-vuosinani asumaan kauniiden talojen Eiraan, vaan pikemminkin tutuksi tuli lähiöiden betoniestetiikka.

2) Metsä

Kun metsä on lähellä, aina on käsillä sopivaa mielialalääkettä. Siinä missä kaupunkiaikoina kodin ovesta ulos astuessa piti altistaa itsensä maailmalle, maalla voi solahtaa luonnon hoitavaan syleilyyn. Harva murhe on niin suuri, ettei kaunis auringonnousu tai aamukaste sammalilla auttaisi. Meillä metsä alkaa aivan tontin reunalta, joten mustikkaan tai sienestämään ei ole koskaan pitkä matka.

Maalla myös vuodenaikojen kierto tulee konkreettisemmaksi, kun luonto on eri tavalla läsnä kuin betoniviidakossa. Luonto tulee joskus pihallekin, esimerkiksi peurojen muodossa, jotka ikävä kyllä ovat puutarhurin näkökulmasta melko epätoivottuja vieraita loputtoman ruokahalunsa takia.

Luminen kuusen oksa.

3) Rauha

Maaseudulla on tilaa ajatuksille, koska rauhallisessa ympäristössä ei ole koko ajan häiriötekijöitä viemässä ajatuksia muualle. Samoin muista ihmisistä tarttuvaa kiireen tunnetta on vähemmän. Toki maallakin voi olla kiire esimerkiksi omien töiden kanssa, mutta kun ei koko ajan seuraa, miten kanssakulkijat juoksevat metroon tai ratikkaan, omakin mieli pysyy kiireettömämpänä.

Rauhallista on siinäkin mielessä, että kun asuu omakotitalossa kaukana muista, esimerkiksi naapurin koiran räksytys ei häiritse.

Kynttilälyhty

4) Tila

Maalla pienemmällä rahalla saa paljon enemmän neliöitä. Henkisesti suurempi tila tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos sattuu asumaan hiukan suojaisammassa paikassa, on ihan ok kävellä pihan poikki alasti ulkosaunaan tai vaikka huutaa huvikseen, jos siltä tuntuu. Ei myöskään tarvitse häpeillä omien lasten mekastamista, koska naapurit ovat liian kaukana häiriintyäkseen.

Kuuraa heinissä, aurinko metsän takana, talvinen maisema.

5) Puuhastelu

Muistan muutaman pulmatilanteen kaupunkivuosilta, kun halusin istuttaa kasvin kukkaruukkuun, mutta minulla ei ollut pihaa, josta olisin voinut käydä hakemassa soraa ruukkuun salaojitukseksi. Sekin olisi pitänyt ostaa kaupasta, ja taloyhtiön pihalta soran nyysiminen tuntui jotenkin nololta. Maalla sen sijaan on tilaa korjata polkupyörää, omille pihasorille saa tehdä mitä huvittaa ja tontin reunalta voi käydä nappaamassa keppejä ja oksia, jos tarvitsee niitä askarteluun. Tavallisia asioita ei ole tehty turhan vaikeiksi.

Ps. Pidän kyllä kaupungistakin. Kulttuuri, kuppilat ja samanhenkisten ihmisten seura ovat asioita, joita aina silloin tällöin kaipaan. Onneksi kaupungissa voi helposti käydä ja lähteä sitten taas nopeasti kotiin!

Lue lisää

4 comments

  1. Luin kaikki tähän mennessä postaamasi jutut läpi; kivoja juttuja, mukavan rehellistä, mutta silti positiivisessa hengessä 🙂 Metsäretkiin liittyen: me koetaan talviretkeilyt jopa helpommaksi pulkan ansiosta. Mikä sulla on vinkkivitosena kesälle? Rattailla ei juuri metsään pääse 😉 ja kävely vielä turhan raskasta, ainakin viime kesänä. Ollaan mietitty rinkan ostoa, mutta kovin tyyriiitä siihen nähden, kuinka vähän sitä sitten lopulta ehtisi käyttämään – eikä ole kokemusta ja tietämystä, minkälainen kantorinkka oikeasti olisi myös toimiva. Hyvän rinkan saa varmasti myytyä eteenpäin – ja ehkä sellaisen hyvän löytäisi myös käytettynä, kunhan vain tietäisi, mitä etsiä 😉

    1. Kiitos kehuistasi 🙂 Meillä on kantovälineenä Manduca, jossa pystyy kantamaan 20 kg asti. Ainakin teoriassa, nimittäin meidän poika ei kyllä kauhean hyvin viihdy siinä. En tiedä sitten, olisiko rinkka parempi, pitäisi testata. Mutta pääasia on mun mielestä se, että pitää retket lyhyinä. Ei meidän 4-vuotiaskaan vielä kamalasti jaksa kävellä, tai suomeksi sanottuna häntä ei aina huvita. Vähän päivästä ja tuurista kiinni 😀 Haaveilen kyllä niistä ajoista, kun voisi jo lähteä pidemmälle metsäretkelle. Ja itse asiassa tuossa meidän lähimetsässä pääsee kyllä hiukan rattaillakin, siinä on sellainen traktoripolku tai miksi sitä nyt sanotaan, joka on tamppautunut aika hyvin kun siinä kuljetaan. Mutta ei siinä tietysti kovin pitkälle jaksa niitä rattaita työntää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share