Vuodenkierto on maalla näkyvä osa arkea

Minulle marraskuu on jonkinlainen vuodenkierron pohja. Silloin ollaan alimmillaan, luonto on ankeimmillaan, ja vasta kun vuodenvaihteesta päästään yli, alkaa vuosikin taas nousta kohti valoa ja uutta kevättä. Marraskuussa ei yleensä vielä ole tietoa edes lumesta, joka aloittaisi uuden vuodenajan eli talven. Maalla asuessa vuodenajat tulevat konkreettisemmiksi kuin kaupungissa. Siinä missä kaupungin katuvalojen loisteessa koko pimeä […]

Continue Reading

Pakkanen yllätti maalla asujan

Talven tulon ei pitäisi olla yllätys kenellekään täällä pohjoisella pallonpuoliskolla asuvalle. Joka kesä tuntuu kuitenkin yhtä kaukaiselta ajatukselta, että auringon ja t-paitakelien jälkeen tulee vielä joskus se aika, kun pitää kantaa klapeja sisään hengitys huuruten eikä auto käynnisty ilman, että sen on muistanut laittaa etukäteen lämmittimeen. Talven tulon tietää, mutta sitä ei oikeastaan tunne luissaan […]

Continue Reading

Syksy tuli, mihin hävisi puutarhainto?

Meillä ovat puutarhan syystyöt aivan retuperällä. En yleensäkään harrasta haravointia, koska se on mielestäni ajanhukkaa tai ainakin tarpeetonta, mutta kaikenlaista muutakin puuhaa puutarhassa toki olisi. Esimerkiksi syyslannoitus on jäänyt ihan tekemättä ja yksikin kukkapenkin alku, jota jo vähän kaivoimme alulle, on jäänyt rumaksi keskeneräiseksi kuopaksi. Jostain syystä puutarhainnostus on täysin hävinnyt samaa tahtia iltojen pimenemisen […]

Continue Reading

Kaipuu kaupunkiin

Kaurapelto

Kun muutimme maalle viisi vuotta sitten, määräsimme itsellemme vähintään kaksi vuotta aikaa maalla, ja vasta sen jälkeen saisi palata takaisin kaupunkiin. Kaksi vuotta menivät nopeasti, eikä kaupunkiin paluusta puhuttu enää mitään. Nyt olen kuitenkin viime viikkoina huomannut ajautuvani yhä uudestaan samojen ajatusten pariin: Kaikki muutkin muuttavat kaupunkiin, joten onko tässä maalla asumisessa enää mitään järkeä? […]

Continue Reading

Mitä tehdä suuresta omenasadosta?

Omenoita

Näin syksyllä monen ongelmana on ylenpalttinen omenasato. Kylmä kesä ja alkusyksy ovat kuulemma viivästyttäneet omenoiden kypsymistä, mutta ainakin meillä on omenoita silti paljon. Kaikki pihamme neljä omenapuuta ovat äitini istuttamia joskus kymmenisen vuotta sitten, joten kovin vanhoja ne eivät ole. Vanhin taitaa olla valkeakuulas, joka ei kuulu omiin suosikkeihini tuoreena syötynä, mutta hyvää omenasosetta siitä […]

Continue Reading
Share