Oletko joulunrakentaja vai istutko valmiiseen pöytään?

joulu

Jouluun on alle kolme viikkoa aikaa. Pitäisi ehkä jo säntäillä lahjaostoksilla tai testailla joulureseptejä, mutta itse olen ajatuksissani vasta juuri ja juuri palaamassa takaisin maan pinnalle Kanarialta. Joka aamu väsyttää, miehellä on pitkiä työvuoroja ja oma energia on kulunut lähinnä arjessa eteenpäin rämpimiseen. Leivoimme sentään lasten kanssa pipareita, ja jauhojen pölinä ja lasten tahmaiset piparitaikinakädet saivatkin koko porukan mukavasti joulutunnelmaan. Muutaman kerran on jo kuunneltu joulumusiikkiakin.

joulu

Olen huomannut, että suhtautumiseni jouluun vaihtelee vähän joka vuosi. En voi väittää itseäni kovin hartaaksi jouluihmiseksi, koska harvemmin jaksan nähdä erityistä vaivaa joulun eteen. En fiilistele joulukoristeita syksystä lähtien tai suunnittele joka vuosi joulun menua uudelleen, joten joulu tuleekin aina vähän yllättäen. Vaikka joulu on kyllä ehdottomasti yksi suosikkijuhlistani, vaihtelee paljon, miten tärkeältä se kunakin vuonna tuntuu. Joskus joululaulut soivat jo marraskuusta lähtien, toisinaan taas muut ajatukset täyttävät mielen joulun alla.

joulu

Niinä vuosina kun ei vielä ollut lapsia ja matkustin joka joulu vanhempieni luokse valmiiseen joulupöytään, joulun tunnelma syntyi lähinnä siitä, että kaikki oli niin kuin oli ollut aina ennenkin jo lapsuuden jouluista lähtien. Mutta nyt olenkin yhtäkkiä itse se vastuullinen aikuinen, jonka tehtävänä on luoda lapsille joulumuistoja ja rakentaa perinteitä. Tämän tehtävän täytän kyllä innolla, mutta on pakko myöntää, että välillä tulee vedettyä mutkat suoriksi. Esimerkiksi tänä aamuna lapset löysivät joulukalentereistaan pääsiäismunan, koska kalenteria täyttävällä tontulla ei sattunut edellisenä iltana olemaan oikein parempaakaan pussintäytettä. Onneksi lapset eivät takerru tällaisiin pikkuseikkoihin.

Lasten myötä tapahtunut lopullinen aikuistuminen on saanut näkemään se, että vaikka joulun haluaisi ottaa kuinka rennosti, jonkun se juhla pitää kuitenkin valmistella, jos sitä haluaa viettää perinteisin menetelmin. Jonkun pitää kokata jouluruuat, siivota, hakea kuusi ja ehkäpä ostaa pari lahjaakin. Ainahan voisi unohtaa koko joulun ja syödä aattona vain pakastepizzaa, mutta ainakaan minulle ei joulu sillä tavalla tulisi lainkaan – enkä usko, että lapsetkaan siitä tykkäisivät. Täytyy siis myöntää, että jossakin sisälläni on valmiina ideaalikuva täydellisestä joulusta, joka on ”pakko” saavuttaa. Onneksi tuo ideaali ei ole kovin epärealistinen, vaan tähän mennessä siihen on ylletty joka joulu.

Kanarian reissulla heitin kuitenkin ilmaan sellaisen ajatuksen, että mitä jos lähtisimmekin joku joulu jonnekin kauas reissuun. Silloin jäisi oikea joulu viettämättä, mutta saisi hyväksikäytettyä monta arkipyhää lomamatkaa varten. Suomalaisen joulun voisi sitten viettää vaikka viikkoa etukäteen ennen reissuun lähtöä. Silloin ei kyllä saisi vältettyä joulukiireitä, vaan päinvastoin, ne vain aikaistuisivat viikolla.

Käykääpä muuten kurkkaamassa Varpublogien herkullista joulukalenteria joulua odotellessanne! Oma kalenterivuoroni koittaa 22. joulukuuta.

Lue lisää

2 comments

  1. Me olemme olleet tänne uuteen kotiin muuttoon saakka täysin mummuloiden joulupöytien varassa. Vasta viime jouluna, kun asuimme uudessa kodissa, vietimme joulun kotona oman perheen kesken. Minä olen kovasti jouluihminen ja tykkään aloittaa joulun laiton ajoissa. Ehkä juuri sen takia joulu ei juurikaan stressaa, eikä tule kiirettä, koska aloitan joulunlaiton jo marraskuun alussa koristamalla kotia pikku hiljaa juhlakuntoon. Meidän joulumenuun kuuluu lähinnä kinkku, rosolli, joululimppu ja laatikot ja niistä viimeisimmät tehdään ajoissa pakkaseen. Pipareita ja taatelikakkuja leivon useamman kerran. Isoja satseja en viitsi tehdä säilöön, koska ne loppuvat kuitenkin jo parin päivän päästä tässä huushollissa (minä olen se pahin napsija). Lahjoja ei tarvitse ostaa oikeastaan kuin lasten kahdelle serkulle, sillä omien lasten lahjojen hankinta on ulkoistettu isovanhemmille ja muulle suvulle. Ei tarvitse kuin lista tehdä. 😀 Ehkä tämä kotiäitiyskin auttaa hieman tässä joulun laitossa, kun voi pitkin päivää suunnitella ja toteuttaa jouluhommia yhdessä lasten kanssa. Mukavaa aikaahan tämä joulunalusaika on, kun ei ota liikaa stressiä, eikä odota kaiken olevan täydellistä. Lasten innostus ja jännitys joulua odotellessa autaa itseäkin pääsemään joulutunnelmaan. 🙂

    Iloista ja stressitöntä joulunodotusta teille sinne! 🙂

    1. Mua stressaa joulussa joskus se, että ensin en jaksa innostua koko asiasta ja sitten innostus tulee niin viime hetkellä, etten enää ehdi toteuttaa kaikkia ideoita, joita haluaisin. Yleensä tulen kuitenkin sitten järkiini ja muistan, että vähemmälläkin pärjää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share