Syksy tuli, mihin hävisi puutarhainto?

Meillä ovat puutarhan syystyöt aivan retuperällä. En yleensäkään harrasta haravointia, koska se on mielestäni ajanhukkaa tai ainakin tarpeetonta, mutta kaikenlaista muutakin puuhaa puutarhassa toki olisi. Esimerkiksi syyslannoitus on jäänyt ihan tekemättä ja yksikin kukkapenkin alku, jota jo vähän kaivoimme alulle, on jäänyt rumaksi keskeneräiseksi kuopaksi. Jostain syystä puutarhainnostus on täysin hävinnyt samaa tahtia iltojen pimenemisen myötä.

Viime viikonloppuna paistoi pitkästä aikaa aurinko ja saimme lasten kanssa siivottua kasvimaan turhasta puutarhajätteestä eli siis heitettyä kompostiin kaikki ne kasvit, jotka eivät enää tuota satoa. Keräsin vielä talteen viimeisen satsin pinaattia sekä kurpitsan, mutta jätin lehtikaalit vielä odottamaan, että niitä ehditään syödä, koska nehän eivät säikähdä pakkasia.

Pihalla pyöriessä tuli taas mieleen monia suurempiakin projekteja, joita pitäisi tehdä. Kasvimaan aita pitäisi viimeistellä eli siihen pitäisi ainakin rakentaa portti/portteja. Ensi keväänä olisi syytä uskaltaa kurkistaa kasvimaan toiselle puolelle rikkaruohoja varten levitetyn muovin alle ja miettiä, josko siihen kohtaa uskaltaisi perustaa lisää kasvimaata. Pitäisi myös keksiä joku keino niitä juolavehniä vastaan, jotka ovat kasvaneet läpi soran ja kankaan alta ja tekevät nyt kasvimaa-alueesta epäsiistin näköisen.

Pihatyöintoa ei ainakaan lisää se, että heti, kun lähipelloilta oli viljat puitu, palasivat peurat sankoin joukoin puutarhaan syömään kukkapenkkiäni. Ne ovat kuin heinäsirkkalauma, jotka eivät jätä jälkeensä muuta kuin kalutun rungon. Näin syksyllä tuho ei toki ole yhtä suuri ongelma kuin keväällä, koska kasvit lakastuisivat joka tapauksessa pian, mutta turhauttaa ja masentaa, ettei noille luontokappaleille mahda yhtään mitään. Ainoa ratkaisu taitaa olla aita, mutta juuri nyt ja vielä ainakin muutaman vuoden ajan meillä on kyllä tehtävälistalla muita tärkeämpiäkin asioita (lue: remontointia).

Keväällä ja keskikesällä teen suurimman osan pihatöistä iltaisin lasten mentyä nukkumaan. On ihanaa kuopsutella ulkona omassa rauhassa ja kuunnella lintujen laulua valoisassa kesäillassa. Usein on jopa sen verran lämmintä, että hommia paiskiessa ei tule kylmä vaan hiki. Mutta nyt syksyllä kun taivaalta tulee aina vaan vettä ja pimeä laskeutuu jo joskus seitsemän kieppeillä, ei aikaa puutarhalle tunnu löytyvän. Sitä paitsi on tietysti inspiroivampaa luoda uutta keväällä, kun luonto on heräämässä pitkän sisällä vietetyn talven jälkeen kuin syksyllä, kun on edessä vain talveen alistuminen ja pimeyden entistäkin suurempi lisääntyminen.

Mikä sitten olisi puutarhahommissa pakollista näin syksyllä? Enpä usko, että kasvit syyslannoituksen puutteeseen kuolevat, päinvastoin luulen, että meillä on muutenkin niin rehevä maa, että suurin osa niistä pärjää ilmankin. Haravointi voisi olla järkevää hiekka-alueilta, mutta lehdet alkavat jo olla niin sateessa muhjaantuneita, ettei niitä enää kohta haravalla saa siirreltyä. Ja niitä muita pihasuunnitelmiahan saa aina lykättyä seuraavaan pihakauteen. Taidan käpertyä viltin alle ja asettua sohvan nurkkaan kuuntelemaan sateen ropinaa.

Joko sinä olet siirtynyt talviteloille vai vieläkö piha ja ulkoilma saavat innostumaan?

Lue lisää

2 comments

  1. Viikonloppuna tuli käytyä kesätalolla tekemässä pieniä pihahommia. Meillä tykätään haravoinnista (onneksi), koska piha on täynnä puita ja kun kaikista puista lehdet ovat tippuneet, on siellä helposti pohkeen puoleenväliin saakka tippuneita lehtiä maassa. Nyt haravoimme vaahteran- ja tammenlehtiä, myöhemmin odottavat vielä kämmenen kokoiset hevoskastanjan lehdet vuoroaan. Ihan hirmuisen tarkasti emme haravoi mutta niin, että etupiha lähinnä olisi siistin näköinen, vaikkakaan ilo siististä pihasta ei kestänyt kuin yön yli, sillä seuraavana aamuna maa oli jo lehtien peitossa… Kivointa on silti se ulkona oleilu ja puuhastelu.

    1. Oho, tuleepas teillä paljon lehtiä! Ihanaa jos kasvaa pihalla tammea, vaahteraa ja hevoskastanjaa, mun lempipuitani 🙂 Meilläkin on istutettu pari vaahteraa, mutta pihan laidalle, niin ettei niistä pitäisi tulla kovin paljon lehtiä pihan paraatipaikoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Share